Elmi Tsokkisen muistomitali
Hristos nouzi kuolielois! Viime viikonloppu oli yhtyeellemme erityinen ja ikimuistoinen. Saimme ensinnäkin soittaa muutaman kappaleen Karjalan Liiton liittokokouksessa, mutta samalla meillä oli kunnia vastaanottaa meille myönnetty Elmi Tsokkisen muistomitali.
Elmi Tsokkinen o.s. Kokko (1885 - 1979) oli suojärveläinen runonlaulaja. Tsokin talo Korpiselässä toimi majatalona, joten Elmi Tsokkinen joutui huolehtimaan 11 lapsensa lisäksi myös matkailijoista. Viikoittain majoittujina olivat hirvenhiihtäjät Vornaset ja Shemeikat sekä kala-, riista- ja puutavaramiehet runonlaulupitäjistä. Heiltä Elmi oppi monia runoja ja suakkunoita. Elmi Tsokkinen oli myös taitava parantaja.
Evakkotie toi Elmin perheineen Pohjanmaalle, ja sieltä Helsinkiin. Elmi Tsokkinen esitti äidinäidiltään ja tädiltään oppimia itkuvirsiä eri tilaisuuksissa. Hänen mummonsa Palaga Happo o.s. Vornanen velvoitti Elmiä viemään Vornasten lauluperinnettä eteenpäin.
Elmi Tsokkisen pronssisen mitalin on suunnitellut Essi Renvall. Mitalin on lyöttänyt vuonna 1976 Kalevalaisten Naisten Liitto, jonka kunniajäsen Elmi Tsokkinen oli. Kalevalaisten Naisten Liitto lahjoitti mitaleita Karjalan Liitolle.
Nyt muistomitali annettiin siis Loimolan Voimalle. Se, mikä tekee tästä palkinnosta itsellemme erityisen merkittävän, on sen ajatus karjalaisen runo- ja lauluperinteen eteenpäin viemisestä. Olemme hyvin tietoisia siitä, että Suistamo oli Karjalan merkittävimpiä runonlaulupitäjiä. Samalla olemme koettaneet nähdä itsemme tämän perinteen jatkajina, toisaalta myös uudistajina. Perinteet velvoittavat, mutta samalla ne antavat selkänojaa ja toimivat tukena uuden luomiselle. Palkinnon myötä uskallamme ajatella olevamme oikealla tiellä.
Palkitsemistilaisuudessa ehdin kiittää jo kertaalleen karjalaksi, joten tulkoon samat sanat nyt myös kirjoitettua samalla kielellä. Enzimäzeksi suuret passibot medalista Karjalan Liitolla! Passibot dai miän omilla yhissyksillä Suistamon Perinneseuralla da Suojärven Pitäjäseuralla. Muga i kuulutah passibot miun kielitiedozuon havaičuttajalla, omalla appistarikalla sinne tuonilmazih. Passibo suuri tuatolla da muamolla, kumbazet ollah tämä čoma kieli meih siirretty. Da passibot i armahilla akkazilla, omilla muččoloilla, kumbazie ilmain ei tämänmoine ruadamine olis ni mahollista.
Kiitos siis kaikille, tästä on hyvä jatkaa.
Lieksassa 19.4.2023
Miikkula
Elmi Tsokkinen o.s. Kokko (1885 - 1979) oli suojärveläinen runonlaulaja. Tsokin talo Korpiselässä toimi majatalona, joten Elmi Tsokkinen joutui huolehtimaan 11 lapsensa lisäksi myös matkailijoista. Viikoittain majoittujina olivat hirvenhiihtäjät Vornaset ja Shemeikat sekä kala-, riista- ja puutavaramiehet runonlaulupitäjistä. Heiltä Elmi oppi monia runoja ja suakkunoita. Elmi Tsokkinen oli myös taitava parantaja.
Evakkotie toi Elmin perheineen Pohjanmaalle, ja sieltä Helsinkiin. Elmi Tsokkinen esitti äidinäidiltään ja tädiltään oppimia itkuvirsiä eri tilaisuuksissa. Hänen mummonsa Palaga Happo o.s. Vornanen velvoitti Elmiä viemään Vornasten lauluperinnettä eteenpäin.
Elmi Tsokkisen pronssisen mitalin on suunnitellut Essi Renvall. Mitalin on lyöttänyt vuonna 1976 Kalevalaisten Naisten Liitto, jonka kunniajäsen Elmi Tsokkinen oli. Kalevalaisten Naisten Liitto lahjoitti mitaleita Karjalan Liitolle.
Nyt muistomitali annettiin siis Loimolan Voimalle. Se, mikä tekee tästä palkinnosta itsellemme erityisen merkittävän, on sen ajatus karjalaisen runo- ja lauluperinteen eteenpäin viemisestä. Olemme hyvin tietoisia siitä, että Suistamo oli Karjalan merkittävimpiä runonlaulupitäjiä. Samalla olemme koettaneet nähdä itsemme tämän perinteen jatkajina, toisaalta myös uudistajina. Perinteet velvoittavat, mutta samalla ne antavat selkänojaa ja toimivat tukena uuden luomiselle. Palkinnon myötä uskallamme ajatella olevamme oikealla tiellä.
Palkitsemistilaisuudessa ehdin kiittää jo kertaalleen karjalaksi, joten tulkoon samat sanat nyt myös kirjoitettua samalla kielellä. Enzimäzeksi suuret passibot medalista Karjalan Liitolla! Passibot dai miän omilla yhissyksillä Suistamon Perinneseuralla da Suojärven Pitäjäseuralla. Muga i kuulutah passibot miun kielitiedozuon havaičuttajalla, omalla appistarikalla sinne tuonilmazih. Passibo suuri tuatolla da muamolla, kumbazet ollah tämä čoma kieli meih siirretty. Da passibot i armahilla akkazilla, omilla muččoloilla, kumbazie ilmain ei tämänmoine ruadamine olis ni mahollista.
Kiitos siis kaikille, tästä on hyvä jatkaa.
Lieksassa 19.4.2023
Miikkula